12. joulukuuta 2017

Service concept analysis

Palvelukonseptin analyysi on tämän päivän aiheena. Eli miten Harriniva toimii palvelussaan kokonaisuudessaan ja millainen on yrityksen palveluiden prosessi, mistä se koostuu?

Avaintekijät:

Harrinivassa näin vastaanottopuolella tärkein asia on asiakkaat, (näiden kautta myös matkatoimistot) sekä toimiva varausjärjestelmää. Ilman näitä, koko hotellipalvelua ei tarvitsisi eikä sitä olisi. 

Iso avaintekijä on myös itse yrityksen työntekijät, sillä jokainen yritys tarvitsee rinnalleen toimivan työtiimin ja ihmiset jotka ovat valmiita tekemään yrityksen eteen paljon töitä. 

Jos laajennetaan näkökulmaa vastaanoton ulkopuolelle, isoja avaintekijöitä on myös kalusto millä asiakkaamme liikkuvat eli moottorikelkat ja autot. Myös työkavereinamme toimivat huskyt ovat erittäin tärkeä osa yritystä, sillä talvella on paljon asiakkaita 5-days-, ja 7-days-huskys safariohjelmilla.

Lisäarvo:
  • Luonto
  • Safarit
  • Eläimet
  • Iloinen ja asiantunteva henkilökunta
  • Maailman puhtain ilma
  • Aktiviteettien laadukkuus
Koska aktiviteetit joita tarjoamme pohjautuvat eniten elämyskokemukseen niin monet palaavat takaisin kokemaan aktiviteetit uudestaan. 
Palvelun kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta:

Kun asiakas varaa meiltä yöpymisen, ensimmäinen asia mitä teemme on tarjota asiakkaalle aktiviteettejamme ja kertoa liikkumisen mahdollisuuksista. Asiakkaan kanssa käydään keskustelua siitä millaisen loman asiakas haluaa ja sitä kautta teemme varauksen. Kun asiakas saapuu hotelliin, vastaanotto kertoo ohjelman suurpiirteisesti ja ojentaa infolaput sekä avaimet. Tämän jälkeen vastaanotto on lähinnä apuna ja tukena jos asiakkaalle tulee jotain kysyttävää. Yleinen asiakkaan viihtyvyys riippuu henkilökunnan ammattitaidosta, säästä ja siitä miten hyvin heidät saadaan uppoutuman erilaisiin elämyksiin.

10. joulukuuta 2017

Kokous- ja palaverikäytännöt

Otsikko kertoo tästä postauksesta kaiken olennaisen. Eli tänään keskitytään palaverikäytäntöihin! 

Harrinivassa olen päässyt kerran mukaan palaveriin jossa käsiteltiin tulevan kauden "taistelusuunnitelma" vastaanottoon. Eli lähinnä pohdittiin miten homma saadaan rullaamaan heti alussa. 

Vaikkakin tunnelma palaverissa oli erittäin rento ja ystävällinen, niin asiat käytiin tehokkaasti ja selkeästi läpi. Itsekkin sain osallistua keskusteluun ja sanoa omia mielipiteitäni. Palaverista ei pidetty sen kummemmin pöytäkirjaa mutta tärkeimmät asiat otettiin ylös muistiin.

Harrinivassa pidetään myös perinteisiä pöytäkirjallisia kokouksia ja ns. päättäjäkokouksia koska esimieheni kävi kerran kokouksessa jossa oli muita osastojen päälliköitä mukana. Koska Harriniva on perheyritys, koostuu osastojen päättäjät pitkälti omistajista mutta mukaan mahtuu myös muutama perheen ulkopuolelta. Näissä kokouksissa pidetään virallista pöytäkirjaa johon merkitään kokouksen kulku ja asiat joita käydään läpi.

Mielestäni palaverikäytäntö ainakin meidän vastaanoton puolelta oli erittäin toimiva, sillä kokous oli sopivan lyhyt, tehokas ja informatiivinen. Koska itse olen Harrinivassa vain reilu kuusi viikkoa, en pysty oikein kommentoimaan kuinka usein tälläisiä pidetään vastaanoton kanssa. Mielestäni olisi hyvä pitää tälläisiä kokoontumisia aina kerran, pari kuussa vähintään. Silloin saadaan myös purkaa mielestä ne asiat jotka painaa tai mietityttää ja saadaan asialle monta eri näkökulmaa. 

Hyvän palaverin/ kokouksen minusta tunnistaa siitä miten hyvin siihen on valmistauduttu ja siitä miten kokoukseen varattu aika käytetään. Kokouksien ei myöskään tarvitse olla niin vakavia kuin kirjassa annetaan ymmärtää. Tärkeintä on että kaikille jää olo että asiat ovat selkeitä ja kaikki tulee sujumaan hienosti. Varsinkin näin kiireellisten sesonkien aikaan on hyvä panostaa siihen että informaatio saadaan nopeasti käytyä läpi ja ajankäyttö on tehokasta koska mikään ei ole ärsyttävämpää kuin hitaat ja niinsanotusti mitään sanomattomat kokoukset/palaverit jossa kyllä vähän käydään asioita läpi mutta mitään ei oikeasti millekkään tehdä. 

9. joulukuuta 2017

Digitaalisen markkinoinnin kehitys

Tämä postaus on tavallaan jatkoa edelliselle Digitaalisen markkinoinnin postaukselle. Tässä kuitenkin keskitytään lähinnä digimarkkinoinnin kehitykseen ja millaista kokemusta itse asiakas voisi toivoa yritykseltä.

Kuten aiemmin kerroin, Harriniva on ottanut hyvin haltuunsa sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin. Kuitenkin kun alan pohtimaan yritystä ja sitä, kuinka he toimivat, huomaan muutamia kehityskohtia.

Harrinivan markkinointi kohdistuu hyvin paljon luontoon, aktiviteetteihin ja lapin rauhaan, näihin valttikortteihin usein myös tarrataan helposti ilman kummempia maanitteluja mutta esimerkiksi kesäsesongin toiminta Harrinivassa on huomattavasti rauhallisempaa kuin talvisesongin.


Kehitysideoita talveen

Saatavuutta miettiessäni totesin että talvisesongin saatavuutta suomalaisille on vaikea lisätä sillä hotelli on buukattu täyteen ulkomaalaisista jo reilusti ennen kautta. Kuitenkin olisi hyvä markkinoida muutamia talviaktiviteettipaketteja ihan suomalaiseen makuun jotta asiakkaita saataisiin jo talvella houkuteltua Harrinivaan.

Suomalaiset ovat siinä mielessä vaativampia asiakkaita kuin ulkomaalaiset, sillä he haluavat omaa rauhaa ja tilaa lomillaan. Ehkä jonkinlainen "Joulun rauhaa" paketti/aktiviteetti olisi hyvä. Osallistava markkinointi saattaisi toimia myöskin.


Kehitysideoita kesään

Kesäsesonki on puhtaasti suomalaisten aikaa, vaikka ulkomaalaisia käy silti paljon. Ulkomaalaisille kehitetty jonkinlainen vr kokemus suomen kesästä/syksystä ja sen tekemisistä voisi olla hyvä markkinointikikka. Lapsille jokin eräaiheinen pelisovellus jossa opittaisiin suomeksi ja omaksi kieleksi erilaisia eläimiä ja kasveja, sopisi hyvin Harrinivan luonteeseen ja houkuttaisi lapsia tutustumaan Suomeen.

Digitaalisen markkinoinnin kehitys on Harrinivassa mielestäni vähäistä sillä kaikenlaiset ja kaikenmaalaiset ihmiset on otettu aika hyvin huomioon. Muita kehityksen kohteita Harrinivalla tottakai on, niinkuin kaikilla muillakin yrityksillä mutta tämän alueen he ovat ottaneet hyvin haltuun!

3. joulukuuta 2017

Kuulumisia Muoniosta

Saatte tämän postauksen lähinnä kuvina koska nettiyhteyteni on huono ja postausten kirjoittaminen on sen vuoksi hankalaa. Yhteen tekstipostaukseen saattaa mennä monta päivää koska nettiyhteys yhtäkkiä katkeaa ja sitä ei voi tallentaa pariin päivään.

Mutta! Kuten kaikki varmaankin on huomannut, olen nyt majaillut Muoniossa kolmisen viikkoa. Kolme viikkoa on jäljellä ja surettaa osalleen jo nyt jättää tämä paikka. Olen tutustunut ihan mahtaviin ihmisiin ja luonto täällä on aivan loistava koska se on niin koskematonta.












1. joulukuuta 2017

Käyttäjäanalyysit ja tietoanalytiikka

Tässä postauksessa käsitellään lähinnä Googlen omaa analytics sivustoa. Koska omalla blogillani ei paljoa liikennettä ole, on sen käsitteleminen hieman tylsää mutta aika hyvin saan tietoa mistä ja mihin aikaan ihmiset yleensä liikkuvat blogissani.

Analyytikkatyökalun avulla kävijäkunnasta löytyy mm. ikää, sukupuolta, liikenteen lähteitä ja kuinka kauan sivustolla on vierailtu. Omalla tililläni ei jostain syystä nämä näy ollenkaan, syytä tähän en tiedä mutta veikkailen että jos maksaisin paremmasta tilistä, saisin enemmän tietoa.


Koska Google Analytics kerää tietoa kävijäkunnasta, on yritysten kätevää seurata oman sivustonsa liikennettä ilman suurempaa panostusta. Jos huomataan että sivustolla käy paljon nuoria, on kannattavaa hyödyntää tämä ja tuottaa nuorille jokin suunnattu oma tuote tai palvelu. Myös markkinoinnin kohdentaminen oikeanlaisiin ryhmiin helpottuu kun on jotain millä seurata kävijäkuntaa.


Kun tutkin asiaa lisää Google Analyticsin sivuilla, yllätyin kuinka laajasti on mahdollista saada tietoa kävijöistä. Myös app-sovelluksia on mahdollista seurata koska analytics tarjoaa android- ja iOS- alustoille Development Kittejä.

Suosittelen kyllä ohjelmaa, vaikka sitä ihan ilmaistakin. On ihan mielenkiintoista tietää oman sivuston lukijakuntaa.

30. marraskuuta 2017

Digitaalisen markkinoinnin analyysi

Tämän postauksen aiheena on digitaalisen markkinoinnin analysointi. Digitaalinen markkinointi käsittää kaiken sähköposteista instagramtileihin. 

Oma työyhteisöpaikkani käyttää digitaaliseen markkinointiin kotisivuja, Facebookkia, Instagramia, YouTubea, Twitteriä, Pinterestiä ja LinkedIniä. Eli toisin sanoen he ovat ottaneet sosiaalisen median hyvin haltuunsa. Osissa kanavissa päivitystahti on hitaampaa ja epäsäännöllisempää mutta jokaisessa kanavassa on tiedossa pääpointit yrityksestä.

Omasta mielestäni kun tutkin Harrinivan somea ja markkinoinnin toimivuutta huomasin että yritykseen on helppo saada yhteyttä ja kotisivuilta on helppo katsoa erilaisten aktiviteettien tiedot että mitä ne sisältävät. Myös erilaiset aktiviteettipaketit ovat mielestäni suunniteltu hyvin asiakkaan tarpeita silmälläpitäen, esimerkiksi eri maalaisille on hieman erilaisia aktiviteettipaketteja suunniteltu mutta asiakkaan kanssa käydään aina keskustelua ja mietitään mikä sopisi parhaiten juuri heille. 

Digitaalinen markkinointi Harrinivassa on hyvin kansainvälistä ja toimivaa. Pidän erityisesti ammattimaisesta ilmeestä kaikissa medioissa, itse kiinnitän ulkoasuun ja visuaaliseen puoleen niin paljon huomiota että jos jokin ei miellytä omaa silmää, saatan karttaa sitä hyvin paljon. Harrinivassa tätä on taas mietitty hyvin paljon


21. marraskuuta 2017

Saatavuus

Hei! Aiheenani on tällä kertaa Saatavuus ja edelleen mennään sillä oman työyhteisöjakson näkemyskannalla eli miten minun työpaikassani saatavuus on huomioitu.

Suorat​:
-verkkokauppa​
-puhelinmyynti​
-suoramyynti (Myydään aktiviteettipalveluita paikan päällä)​

Epäsuorat:
-verkostoituminen​
-yhteistyökumppanit
-matkatoimistot

Plussat ja miinukset yleisesti Saatavuudessa

+ - Sijainti on hieman syrjässä, nettisivuilla selkeät ohjeet saapumiseen

+ - Hyvin sääriippuvaiset aktiviteetit

+ Kuljetuspalvelu lentokentältä saapuville ja lentokentälle menijöille​

+ Hyvät verkkosivut, selkeä ulkoasu ja hyvä päivitystahti​

+ Sähköposteihin vastataan nopeasti ja ystävällisesti​

+ Parkkipaikkoja on paljon​

- Talvikausi usein täyteen varattu pitkälle kevääseen

+ - Avoinna parhaiden kausien aikaan (Kesällä ja talvella) Hotellihuoneita pystyy varaamaan netitse​

+ Henkilökunta on ammattimaista ja osaa asiansa mutkattomasti.

+ Jos ongelmia ilmenee, ne korjataan pikimmiten

+ Laadukkaat ja hyvät matkamuistot on mahdollista ostaa paikanpäältä

- Tuotteet hieman haastavasti löydettävissä jos ei tiedä selkeitä ajankohtia

- Jotkut tuotteet saattavat olla hyvin ajoissa jo loppuunmyyty kovan ulkomaanturismin vuoksi

+ Verkkokaupalla miellyttävä ulkonäkö, se on helppo, nopea ja toimiva​

+ Selkeät opasteet ulkona​

+ Henkilökunta ovat miellyttäviä ja avuliaita


Ongelmat jotka saattavat vaikuttaa yrityksen toimintaan
Sairaspoissaolot​
Yrityksestä riippumattomat ongelmat​
(Kuljetusongelmat)​
Kilpailevat yritykset​
kilpailutus
Markkina-alueiden laajennus​
Erottuvuus​
Sijainti​

Käytännössähän nämä kaikki asiat näkyvät ulkopuoliselle, kuin henkilöstön sisäänkin. Harriniva on aikoinaan tehnyt kovasti töitä saadakseen ulkomaankaupan näin suureksi kuin se nyt on ja saatavuus on parantunut huomattavasti lisäosien ja uusien toimipisteiden rakennuksen jälkeen.

Suomalaisille talvimatkailu Harrinivassa kuitenkin näin marras-joulukuussa on pientä koska hotelli on usein buukattu hyvin täyteen ulkomaalaisista ryhmistä.
Tähän ehkä auttaisi aikaisempi mainostus suomalaisille, mutta tietenkin ongelmana on edelleen se että suomalaiset tykkäävät jättää asioita myöhemmäksi joten joululoman varaus tammikuussa/keväällä saattaa tuntua aivan liian aikaiselle.

Harrinivassa on ajateltu pitkälle segmentointia ja niihin kuuluvaa saatavuutta. Paljon kiinnitetään huomiota siihen miten asikkaalle luotaisiin mahdollisimman helposti järjestettävä ja miellyttävä loma. Saatavuus esimerkiksi viiden päivän husky safarille on hyvä, mutta koska tuote on erittäin suosittu, on se myyty loppuun usein ennen syksyä. Tämän palvelun lisääminen on vaikeaa sillä koiramäärä Harrinivassa on ehdottomasti jo tapissaan.

8. marraskuuta 2017

Restonomin digitaidot

Alalla jossa käytetään paljon erilaisia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia, on tärkeää opetella mahdollisimman paljon perusteita digitaidoista. Sen takia avaankin vähän ajatuksiani siitä, millaisia digitaitoja restonomin kannattaisi osata ja mihin kaikkeen saattaa törmätä tällä alalla. 

Kun aloitin opinnot, olin aika hyvillä mielin aloittamassa Digitaalisen työvälineosaamisen kurssia. Yllätyksekseni totesin kuitenkin että esimerkiksi Wordin käyttö Officen ohjelmista oli ihan ruosteessa. Osasin kyllä tehdä perinteiset reunukset ja rivinvälien vaihdot sun muut mutta virallisen asiakirjan tekeminen oli vähän hakusessa. Excelin käytön tiesin olevan hankalaa koska en ole oikein ikinä tajunnut kunnolla sen sielunelämää.

Se mitä osasin mielestäni hyvin, liittyi puhtaasti kuvankäsittelyyn. Omistan piirtopöydän ja photoshopin jolla on älyttömän helppoa muokata joitain pieniä virheitä, sekä yhdistää eri kuvia toisiinsa. 

Esimerkkinä kuvaamani orava joka kuitenkin oli niin epätarkka, että liitin kuvaan kolme eri oravan kuvaa jotta sain edes hieman terävyyttä.


Opintojaksolla opiskeltiin Wordin käyttöä, Exceliä, blogin pitämistä ja kuvankäsittelyä. Näistä kahdesta ensimmäisestä koen oppivani eniten. (Luultavasti siksi että kaksi viimeistä osasin jo hyvin) Nämä kaikki ovat sellaisia joita uskon jollain tavalla pystyväni hyödyntämään työelämäjakson aikana ja tulevaisuudessa ihan työelämässä ja liiketoiminnassa. 
Näiden lisäksi ajattelin opetella loputkin Officen ohjelmista, kokeilla yksinkertaista kotisivukoodausta sekä tutustua sosiaalisen median saloihin paremmin. 

Työelämäjaksollani tulen mitä luultavammin opiskelemaan jotain hotellin varausjärjestelmää josta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta. Uskoisin kuitenkin että se on helposti opittavissa ja suhteellisen yksinkertainen ohjelma sillä varausjärjestelmän tulee olla nopeasti selattavissa jotta respassa ei tule jonoa sen vuoksi. Siitä että onko ohjelma samanlainen kaikissa hotelleissa, en osaa sanoa, mutta uskon että useat käyttävät samantyylistä ohjelmaa niinkuin ravintoloissa käytetään usein samaa kassa/pöytävarausohjelmaa.


5. marraskuuta 2017

SWOT

Hi again!

As I said, there will be some posts in english because of our school courses. In this post, I will tell you things, that i would concentrate as my strengths & opportunities and few things that might slow me down like my own weaknesses. 

As a customer servicer I have always thought that I'm pretty good at it. I love working with others and I like to help others. I have worked at bakery where you do work with others but you are not so much connected with the customers, and that is the main reason why I changed to the customer service. 
Why I think I'm good at what I do? Well, I have always had this very strong work motivation and I always want to aim for perfection. 

Even though I love working with people, there is always some bad days for me and customers and other problems. This is where we get to my weaknesses. I consider too much to perfectionism, that sometimes I forgot how important is to listen your own well-being and do something only in good way not the perfect way. I also like to do everything that I can for my workplace and that is the reason I have so much difficulties to say no to something. 

Opportunities to become a better customer service worker and become a better version of myself are good. Especially now when I'm at school, because we have so much new information and new connections which help us in longer timeline. I will improve my language skills at swedish and russian and therefor I will have more opportunities to work with different kind of people. 

When it comes to threats I see an challenge because everything that depends on me, I can do something about it. But if there is nothing I can do about it, like changing trends and economy and politics, then I must learn to just live with those things and not stress about them. 

31. lokakuuta 2017

Segmentointi

Sana segmentointi ei välttämättä ole kovin tuttu kaikille. Segmentoinnin idea on miettiä mitä asiakas haluaa/mitä hän tarvitsee ja jakaa tämän jälkeen asiakkaat sopiviin kohderyhmiin. 

Me saatiin tehtäväksi miettiä työyhteisöjaksomme yritysten segmentointia ja niiden toimivuutta. Koska minun työyhteisöjaksoni alkaa vasta 8.11, aion avata omia ajatuksiani Harrinivan segmentoinnista sen perusteella, mitä olen netitse saanut tietää ja peilata näitä ajatuksia uudestaan marraskuussa kun olen päässyt yritykseen hieman sisään. 

Harriniva on yritys jolla on kaksi hotellia, mökki-, sekä erikoismajoitusta neljässä eri kohteessa, erilaisia safarikokonaisuuksia sekä vesitasokone Kilpisjärvellä. Sijaintinsa vuoksi Harrinivan suurin kohderyhmä on ulkomaalaiset turistit jotka tahtovat kokea lapin ihmemaan. Muita kohderyhmiä yrityksellä on kotimaiset matkailijat, vaeltajat, valokuvaajat ja elämysmatkailijat.
Mielestäni Harrinivan tarjonta on hyvin ottanut huomioon erilaiset kohderyhmät ja tarjoaakin laajasti erilaisia palveluja ja elämyksiä tunturilapissa. Harrinivassa on paljon sellaista mitä lapinmatkailijat haluavat kokea, kuten husky- ja porosafareita, koskenlaskua, kalastusta, revontulia, luontoa sekä sitä mitä me suomalaiset arvostamme ja varsinkin kiinanturistit ihailevat, eli meidän raikasta ja puhdasta hengitysilmaamme. 

Kesä- ja talvisesongin aktiviteetit poikkeavat hieman toisistaan mutta kummastakin ajankohdasta löytyy erilaisia aktiviteetteja jotka houkuttelevat osallistumaan. Vaikka Harrinivan kohderyhmät ovat niin laajat ja käsittelevät hyvin erilaisia ihmisiä ja persoonia, on yritys onnistunut erottumaan muista lapin safarikohteista laajan tarjonnan, sekä ihailtavan erähenkisten majoitusratkaisujen puolesta, sekä vesitasokoneen avulla.

Kohderyhmien pyyntöihin tunnutaan vastaavan kattavasti ja laadukkaasti, sekä markkinointi vaikuttaa mielestäni tyylikkäältä ja tarpeeksi helpolta.

Kuinka tämä kaikki toimii käytännössä? Sitä en osaa vielä sanoa, mutta luulen että pian se minulle selviää!




19. lokakuuta 2017

Ruudun takana on nainen

Kuten otsikkokin sen jo paljastaa, on tämän postauksen aiheena Minä, minun tavoitteeni ja ensimmäinen työyhteisöjaksoni. Vaikkakin tämä blogi on ollut pystyssä jo viisi vuotta, en ole oikeastaan koskaan kertonut sitä, kuka tätä tekstiä tänne tuottaa. Joten nyt kun blogitehtävä koulun puolelta oli esittäytyminen niin se onkin vallan mainio syy hoitaa tämä esittäytyminen tällätavalla muodikkaasti "myöhässä". Aloitetaan!

Kuka? 

Nimeni on Petra, täytin syyskuussa juuri 22-vuotta ja asun tällä hetkellä Lahdessa. Opiskelen Lahden Ammattikorkeakoulussa matkailuliiketoimintaa ja minusta pitäisi tässä muutaman vuoden kuluttua tulla Restonomi. Ammatiltani olen tarjoilija sekä leipuri/kondiittori joista molemmista minulta löytyy jonkun verran työkokemusta. 

Omistan kolme frettiä ja harrastan vähän kaikenlaista vaeltamisesta keskiaikaiseen täyskontaktilajiin. Olen hullaantunut täysin erilaisista tarinoista, saduista ja elokuvista jonka vuoksi tahtoisin edelleenkin, 11v jälkeen, saada kadonneen kirjeeni Tylypahkaan. Rikkaasta mielikuvituksestani huolimatta olen hyvin maalaisjärkinen ja käytännönläheinen ihminen joka tykkää tehdä ja kokeilla kaikkea ihan ite.

Tavoitteet?

Käsitän tämän aiheeni sellaisena millaisena haluaisin nähdä itseni koulun lopussa. Se mihin täsmälleen haluaisin jatkaa koulun jälkeen on vielä hieman auki mutta näin henkisesti tavoitteenani on olla entistäkin parempi työntekijä, ymmärtäväisempi sekä ammattimaisempi asiakaspalvelija sekä tyyppi jolla ei mene sormi suuhun missään tilanteessa vaikka asiakas pyytäisi mitä. 

Toivon saavani työvälineet medianlukuun ja sen tuottamiseen ammattimaisesti mutta persoonallisesti sekä paljon, paljon uusia yhteyksiä eripuolelle maailmaa. 

Työyhteisöpaikka?

Tämän loppuvuoden aikana lähden Muonioon, Harriniva Hotels & Safaris yritykseen kokeilemaan hotellin vastaanottajan työtä ja kuulema muutama siivousvuorokin minulle onnistutaan järjestämään! En ole koskaan toiminut vastaanotossa/hotellissa muualla kuin ravintolatöissä joten odotan innolla mitä tuleman pitää. Olen jo kauan halunnut päästä lappiin työharjoitteluun/töihin mutta nyt kun tilaisuus vihdoin koittaa olen samalla täpinöissäni kaikista mahdollisuuksista ja samalla hieman peloissani kuinka tulen pärjäämään niin kaukana kotoa, erossa eläimistäni, poikaystävästäni ja perheestäni. Onneksi nykyään on kuitenkin keksitty kaikenmaailman skypet ja videopuhelut jne, niin enköhän minä parisen kuukautta kestä, varsinkin kun suosikkijuhlani lähestyy eli Joulu! Mikäs sen parempaa paikkaa valmistautua lempijuhlaan  kuin lapissa!


Koulutehtäviini vielä lisäten, minulla on n. 10 blogipostausta koulutehtävinäni jotka pyrin julkaisemaan tästä eteenpäin joka viikko ainakin yhden joten jos kiinnostaa restonomiopiskelut niin kantsii tutkailla postauksia! 

16. lokakuuta 2017

Opiskelua opiskelun perään


Kuten ilmi kävi jo pari postausta sitten että olen aloittanut taasen opinnot, tällä kertaa restonomiksi Lahden Amk:issa, niin voin kertoa että kun pian lähden pariksi kuukaudeksi työharjoitteluun, tulevat koulupostaukset olemaan aika yleisiä. Myös muutama englanninkielinen postaus saattaa ilmestyä tänne juurikin edellämainittujen asioiden takia.

Linkittelen ne tuonne reunaan erikseen jotta opettajillamme tulee olemaan helpompaa löytää kyseiset tekstit jotka vaikuttavat numeroihini.  →

Syy miksi aloitin koulun jälleen kerran oli yksinkertaisesti halu edetä omalla urallani, eli päästä vuoropäälliköksi/kahvilapäälliköksi tai ylipäätään "isompaan" asemaan. Kuitenkin näin parin kuukauden koulunkäynnin jälkeen olen alkanut miettiä josko unelmatyöni olisikin kuitenkin jotain muuta. Hieman alle kuukauden päästä aloitan työharjottelun vastaanoton puolella hotellissa joka sijaitsee Muoniossa. En ole koskaan tehnyt töitä vastaanotossa joten tulevaa loppuvuotta odotan hieman kauhun, sekä jännityksen sekaisin tuntein. Tiedän kyllä että tulen pärjäämään ihan hyvin sillä kielitaitoni ja asiakaspalvelutaitoni ovat hyvät, silti ajatus siitä että olen 900km päässä kodistani, eläimistäni ja tukijoukoistani on hieman pelottava. 

Fretit menevät hoitoon vanhempieni luokse jossa parhaillaan remppaillaan sisätarhan loosseja parempaan kuntoon (Koitan ottaa kuvia kunhan ne ovat valmiit!) jotta tilaa olisi enemmän ja freteillä olisi mukava majailla siellä sen aikaa kun minä olen poissa. Yksi loossi on kooltaan n. 155cm x 190cm ja viime visiitilläni yhdistin nämä lämmitetyt kopperot putkella toisiinsa joten nyt tilaa temmeltää on puolet enemmän. Sisätarhojen yhdistämistä ulkotarhaan en uskalla vielä tehdä, liian isot tilat hirvittävät lähinnä minua, sillä jos tilaa on 1,5m x 3,8m sisällä ja ulkona n. 3m x 4m, on frettejä vaikea seurata. En myöskään ole täysin varma että osaako tuo nuorimmainen kulkea niin näppärästi sisältä ulos koska kulku ei ole tule olemaan ihan yksinkertaisimmista päistä. Joten oman mielenterveyteni vuoksi fretit saavat viettää hoitoaikansa tällä kertaa vain sisätarhassa! Katsotaan sitten keväämmällä uudestaan jos pääsen lähtemään reissuun. 

Koulusta vielä sen verran että se tulee kestämään noin kolmisen vuotta jonka aikana tulen opiskelemaan kuinka toimia esimiehenä ja myyjänä, sekä mahdollisuus testata vielä aktiviteetti/elämystapahtumien järjestämistä. Opinnäytetyöstäkin minulla on jo pieni ajatus mutta katsotaan mihin tämä elämä vie vielä tässä parin vuoden aikana. 

Jos teillä on heittää ideoita minulle jo seuraavaan työharjoitteluun (Alkaa jo 26.02.2018)  niin otan ehdottomasti ideoita vastaan! Ottakaa kuitenkin huomioon että paikan tulisi olla jokin matkailuun, hotelliin tai ravintolaan liityvä. Erityisesti Päijät-Hämeen alueella toimivat ko. mestat otan hyvin huomioon koska kesä olisi kuitenkin kiva viettää täällä töissä. 

24. syyskuuta 2017

Helsingin reissu 23.-24.09

Syksy on mielestäni parasta aikaa vuodessa. Ilmat viilenevät, luonto näyttää väriloistonsa ja villapaidat saa kaivaa kaapeista taas esiin. Minun onnekseni saan myös viettää syntymäpäiväni lempivuodenaikanani! 

Noin viikko sitten mietin että mitä haluaisin syntymäpäivälahjaksi, minulta minulle. Muistelin viimevuoden järjestämääni reissua Holiday Club Saimaalle jossa vietimme kokonaisen viikonlopun lokakuussa ja totesin että haluan hotelliin. Varattuani hotelliyön Radisson Blu Royalista, totesin että se ei yksinään riitä, vaan haluan myös jotain tekemistä. Olin jo jonkun aikaa haaveillut käyväni Heurekassa katsomassa Animal Body Worlds- näyttelyn sillä olin käynyt katsomassa Human Body Worldsin muutama vuosi sitten, joten sinne olisi päästävä ennen hotelliin menoa. Tämän lisäksi pyörittelin ajatusta Suomenlinnassa käymisestä, mutta se jäi hautumaan ja odottamaan millainen fiilis olisi jo valmiiksi tapahtumarikkaan päivän jälkeen. 

Perjantaina, matkaa edeltävänä päivänä, oloni oli aika kamala, minulla oli kylmä, päätä särki ja tuntui kuin jokainen lihas olisi ollut tukossa. Pelkäsin että koko viikonloppu menee pilalle ja olin ihan turhaan taas odottanut viikonloppua. Onnekseni lepäilyn ja buranan jälkeen olo parani ja lauantai aamuna olo tuntui jo aika normaalilta. Banaanilettujen ja frettihuoneen pikasiivouksen jälkeen lähdimme junalla kohti Tikkurilaa josta suunnistimme Heurekaan. 

Animal Body Worlds oli odotuksen arvoinen näyttely ja voin lämpimästi suositella käymistä! Ottakaa kuitenkin huomioon että se sulkeutuu pian (29.10.2017) joten kannattaa suunnitella pian visiitti Heurekaan. Yllätyksekseni myös Heureka itsessään oli muuttunut ja mielestäni ehdottomasti vain parempaan päin! Erilaisia "tee itse" kokemuspisteitä oli tullut lisää ja meilläkin meni kaiken näkemiseen ja kokemiseen reilu neljä tuntia.



Kuvat otettu kännykällä

Heurekan jälkeen matkustimme Helsinkiin ja kävimme tiputtamassa reppumme hotellille. Vaatteiden vaihdon ja pienehkön itseni ehostuksen jälkeen lähdimme syömään. Paikaksi valikoitui kauppakeskus Kampissa sijaitseva Memphis. Ravintola oli oletettavasti näin lauantai-iltana aivan täynnä ja mekin jouduimme jonottamaan vapautuvaa pöytää. Lyhyen jonotuksen jälkeen päätimme syödä pitkän kaavan mukaan ja otimme alkuruoaksi halloumia sekä punajuuritofua. Alkuruoista minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, ne olivat älyttömän hyviä! Palvelu oli hieman ehkä hidasta jonka hyvin ymmärrän pöytävarausmäärien ja jo palveltavien pöytien määrään nähden. Tämä ei sinällään minua haitannut mutta hieman pisti silmään se että pääruoat saapuivat ennenkuin alkuruokalautasia oltiin kerätty pois. Pääruoiksi olimme valinneet Beef Steakin ja Kangaroo Filletin. Molemmat olivat todella hyviä ja pyytämämme kypsyysasteet olivat juuri oikeita. Omaan annokseeni olisin kuitenkin toivonut vähän vähemmän perunaa ja ihan vähän enemmän kastiketta, nimenomaan niitä perunoita varten. 
Pääruoat syötyämme päätimme ottaa vielä yhden yhteisen jälkiruoan, Mud Caken, joka oli myös todella hyvää. Omaan makuuni lisäpisteitä jälkiruoka olisi saanut jos itse kakku olisi ollut lämmin. 



Kuvat otettu kännykällä

Ruoan jälkeen kävelimme suoraan Finnkinoon jossa kävimme katsomassa suomen ensimmäisen supersankarileffan Rendelin, ihan jo senkin takia että minun oma kotikaupunkini, Mikkeli, oli elokuvan pääosassa. Tästä leffasta sen kummemmin spoilaamatta voisin sanoa että siinä olisi voinut olla ainekset hyvään leffaan, mutta liian paljon jäi ainakin minulle aukkoja ja kysymyksiä. Näyttelijät olivat ihan hyviä ja tykkäsin itse Rendelin ulkonäöstä ja olemuksesta erittäin paljon! Nyt elokuva vaikutti sille että kun panostettiin itse päähahmoon paljon niin koko muu leffa tehtiin ilman tarkkaa juonta ja vähän juostenkusten. Jos tästä aiheesta tehdään joskus toine elokuva niin toivon että itse juoneen ja sen kerrontaan kiinnitetään vähän enemmän huomiota. 

Hotellissa kävimme kylvyssä ja painuimme pehkuihin. Olen käynyt tässä parin vuoden aikana muutamassa hotellissa ja voin sanoa että tämän hotellin sängyt olivat yhdet parhaimmasta päästä! Jopa minä tälläisena moniongelmaisena kehoni kanssa nukuin yöni kuin tukki.

Kuvat otettu kännykällä

Sunnuntaina runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme kohti kansallismuseota sillä totesimme että Suomenlinna on hieman liian kaukana ja minun selkäni ei tulisi kestämään toista runsaskävelyllistä päivää. Kansallismuseo oli mielenkiintoinen vaikka minun kiertointoni lopahti loppuvaiheissa alkaviin selkä ja rintakipuihin. 

Kaiken kulttuuriryöpyn jälkeen suuntasimme junalle ja matkustimme kotiin Lahteen. Hetken aikaa levättyäni kaivoin kamerani esiin ja lähdin frettien kanssa kuvaamaan ihanan sään kunniaksi. Lahdessa on ollut aika harmaa ja kurja sää viimeisen viikon ajan, joten aurinkoinen ihana syyssää suorastaan huusi ulos kameran kanssa. Aina kun päätän kuvata frettejäni muistan kuinka erilaisia ne ovat kameran edessä. Riite tutkii ja haistelee maastoa irrottamatta päätä maasta, Muta pinkoo ees taas ja hötkyää kun taas Routa seisoo paniikissa paikallaan koska on liian valoisaa ja liian moni voi nähdä hänet. Kaikesta huolimatta sain kuin sainkin muutaman kivan syksyisen potretin! Vai mitä mieltä te olette?






Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli täydellinen ja erinomaisesti onnistunut. Tälläisiä pitää ehdottomasti järjestää lisää! 💛

19. syyskuuta 2017

Uusi alku

Täällä taas. Monenlaista on tapahtunut tässä noin parin vuoden aikana kun olen pitänyt mediahiljaisuutta blogissa. Voisin tässä kertoa siitä kaikesta, mutta luulen että yksinkertaisinta kaikille on se kun kerron vain pääpointit.

2016


Asuin alkuvuoden Jyväskylässä frettieni kanssa ja kävin tarjoilijan opintoja Jyväskylän Aikuisopistossa. Kesällä, noin juhannuksen aikaan karvainen perheeni sai yhden jäsenen lisää. Uusi tulokas oli pienen pieni albiinotyttö joka sai nimekseen Riite. Minä, joka vannoin aina ettei minulle koskaan tulisi tyttöfrettiä, olin nyt vastuussa tuosta pienestä hömelöstä nyytistä jonka virallinen nimi oli Pickpocket's Mononoke. Riitteen sopeutuminen laumaan ei kuitenkaan mennyt niinkuin tahdoin ja neiti elikin yksin melkein vuoden.



Jo kesällä 2016 tahdoin muuttaa Jyväskylästä pois, mutta opintojeni vuoksi se ei ollut vielä mahdollista. Syksyn lähiopetukset kävin vielä Jyväskylässä kunnes työssäoppimisen aikaan sain luvan muuttaa Mikkeliin, tämä päätös viivytti valmistumistani parilla kuukaudella mutta siitä en kadu mitään. Loppuvuoteni meni ihan kivoissa merkeissä vaikka kaikenlaista kurjaakin omassa sosiaalisessa elämässä tapahtuikin

2017


Mikkeliin muutettuani oli aikani aika kortilla kaiken kanssa sillä tein samaan aikaan töitä sekä työharjoittelua kahdessa eri paikassa. Tammikuussa huomasin Usvan laihtuneen järkyttävästi, kaikki lihakset ja rasvat olivat kadonneet. Lääkärissä käytyä ja verikokeet otettua oloni parani, sillä mitään erikoisempaa ei löytynyt ja Usvan parin viikon eristyksen aikana tilanne parani. Helmikuussa sain Tarjoilijan paperit sekä vastaavan pätevyyden anniskeluun. Helmikuu oli myös ehdottomasti yksi tähänastisen elämäni rankimmista kuukausista. Yhtenä iltana olin perinteisesti lähdössä iltavuoroon ja kävin ruokkimassa fretit. Tarhaan saavuttuani sydämeni jätti varmaan muutamia lyöntejä välistä sillä näin Häiveen makaavan elottomana lattialla. Nostettuani Häiveen syliini ja romahdettuani täysin, aloin kiinnittämään huomiota muihin eläimiini. Routa ja Muta olivat täysin kunnossa mutta Usvan takajalat eivät oikein enää kantaneet. Siirrettyäni Häiveen erilleen muista ja juostuani sisälle Usva sylissäni pääni löi täysin tyhjää. Romahdin uudelleen, tällä kertää hillittömään itkuun keittiömme lattialle. Vanhempani kiirehtivät lohduttamaan minua ja lupasivat tarkkailla Usvaa puolestani sillä aikaa kun olin töissä. Voitte varmaan kuvitella kuinka hyvä asiakaspalvelija olin tuona iltana?

Työpäivän aikana laittelin äitini kanssa viestejä ja äitini kertoessa että Usvan tila vain huononi entisestään, pyysin häntä tulemaan päivystykseen johon soittaisin töistä. Kiitos mahtavien työkavereiden, pääsin päivystykseen mukaan ja sieltä soittelin vielä pomolleni että olisinko voinut pitää seuraavan päivän aamuvuoron vapaata ja tulla vasta iltavuoroon. Tämä onneksi onnistui ja pääsin yön viettämään Usvan luona. Aamulla soittelin Linnunmäkeen, ja kaikille Mikkelin eläinlääkäreille. Missään, missä vähääkään frettiä tunnettiin ei ollut aikoja ja Usvan tilaa katsoessani tulin tulokseen että paras päätös tähän olisi eutanasia. Usva ei ollut enää tässä maailmassa, tässä ei ollut enää mitään tehtävissä.

Uurnat tilasin Una Reinsone-Kavacelta Latviasta ja ne ovat täydelliset (Kännykkäkuva)
Ennen työvuoroani kävin Eläinklinikka Kurjessa yhdessä parhaan ystäväni Tessan ja äitini kanssa. Otimme Häiveestä ja Usvasta tassun kuvat muistoksi, musteella painaen ja lähetimme heidät avaukseen Eviraan. Olen äärettömän kiitollinen kaikille eläinlääkäreille, hoitajille ja tuhkaamolle ymmärtäväisyydestä ja ihanasta asiakaspalvelusta, sekä vanhemmilleni ja Tessalle. Ilman teitä kaikkia en varmaan olisi kestänyt tuota päivää. Työvuoroni päätyttyä hain Mutan, Roudan ja Riitteen sisälle tarkkailuun, mutta heiltä ei löytynyt mitään oireita mistään. 

Tästä pari kuukautta eteenpäin meni vähän enemmän ja vähemmän sumussa. Maaliskuun lopussa kuitenkin lopetin työt Frans&Michellessä (ent. Fransmanni) ja aloitin lähes heti uuden työn Lahdessa, Cafe Il Mondossa. Muutin uuden työni perässä huhtikuussa Lahteen ja täällä asustelen edelleen. 
Työni kahvilassa loppuivat heinäkuussa ja elokuun lopussa aloitin opinnot LAMK:issa. Opiskelen Restonomiksi ja aikomuksenani olisi valmistua noin 3 vuoden sisään. 

Teitä varmaankin kiinnostaa näin blogin aiheen puolesta mitä kuuluu Mudalle, Roudalle ja Riitteelle?

Riite tulee toimeen poikien kanssa ja nykyään meiltä löytyy yhtenäinen, onnellinen lauma. Olen käyttänyt heidät terveystarkastuksessa ja kaikilla on kaikki hyvin. Riitteeltä löytyi n. kuukausi sitten korvapunkkeja joten annettiin koko laumalle häädöt. Mutalla on ilmeisesti rasvapatin poikanen kainalossa jota seuraillaan ja Roudalla epäiltiin suolitukosta joiden takia käytiin röntgeneissä ja lääkärissä muutamaan otteeseen, myös lymfooma oli yhdessä kohdassa epäiltävänä mutta se oli onneksi väärä hälytys. Eli ei ihan ruusuilla tanssimista tämä ole näiden kolmenkaan kanssa ollut mutta olen erittäin kiitollinen että he ovat täällä vielä minun kanssani. Toivottavasti ovat vielä vuosia lisääkin 💛

Miten tästä eteenpäin?


Tästä eteenpäin pyrin elävöittämään blogiani. Jonka vuoksi ehkä "aktiivisimmat" lukijani huomaavat, että melkein kaikki vanhat postaukseni on piilotettu. (Ei hätää, ne ovat tallessa kyllä!) Tämä johtuu siitä että käännän blogini aihepiiriä enemmän yleiseen lörpöttelyyn, kouluhommiin ja matkusteluun, sillä fretti yksittäisenä aiheena on hyvin suppea. En kuitenkaan halua aloittaa täysin uutta blogia sillä näin tähän blogiin niin paljon vaivaa että tuntuu hölmölle jättää tämä vain infosivuksi koska tämä ei koskaan ole ollut frettitietoudesta se paras ja laajin kanava. Myös sen vuoksi että freteistä löytyy nykyään niin paljon tietoa ja erilaisia blogeja (uusia & vanhoja). Jätän kuitenkin tärkeimmät Frettitärpit luettavaksi Fretti täpän alle sivun oikeassa kulmassa, sekä linkkejä jotka koen olevani hyödyllisiä teille jotka freteistä haluatte lukea lisää. 

Nykyinen lauma (Kännykkäkuva)
En kuitenkaan ole jättämässä frettejä totaaliseen pimentoon tämän blogin osalta vaan he saattavat pompsahdella eri teksteistä esille kuvien tai kerronnan myötä. Varoitan jo kuitenkin etukäteen että blogini saattaa olla edelleen aika laiska päivityksissään, mutta kaikkea jännää on luvassa vielä loppuvuodelle josta haluan jonnekkin kirjoitella, joten tavoitteenani on ainakin yksi postaus per kuukausi! 

Tämän myötä toivottelen kaikille hyvää syksyn jatkoa ja toivottavasti jatkatte mukanani vaikka aihepiiri laajenee huomattavasti!

Petra